Taas eletään piinaavia hetkiä ja odotellaan jotain punaista. Toivottavasti se punainen jäisi tällä kertaa tulematta. Taitaa olla turha toivo, mutta toivon silti.

Oltiin me ainakin ahkeria tärppipäivien aikana, jos ei muuta. Liekö taaskaan mitään tapahtunut. Olen kyllä nauttinut lomastani täysin siemauksin, enkä ole edes joka päivä muistanut koko lapsiasiaa miettiä. Se sentään on positiivista. Hieman omatunnossa kolkuttaa kaikki nauttimani herkkuruoat ja viilentävät drinksut ym. alkoholiannokset. Ei pitäisi sitäkään etukäteen murehtia. Tehty, mikä tehty...

Nyt on siis menossa kp 24/28 vielä ei ole mitään oireita mihinkään suuntaan. Muutama päivä sitten oli hieman runsaampaa limaa havaittavissa, mutta sekin on nyt loppunut. Viimeksi kuukautiset alkoivat aika pian tuon runsaan liman esiintymisen jälkeen. Odottelen rauhallisin mielin ja koitan olla toivomatta liikoja, ettei pettymys sitten olisi niin suuri. Tai ainakin koitan uskotella itselleni niin, vaikka todellisuudessa toiveet ovatkin todella korkealla. Pudotus tulee myöskin olemaan suuri ja sattuu lujaa. Viikonloppuna on myös tiedossa yhdet ristiäiset, joissa tietenkin taas vauvakuumeista ihmistä koetellaan oikein urakalla.