Viikonloppu meni tulevaa muuttoa valmistellessa. Pahvilaatikkopinot olohuoneessa kasvaa kasvamistaan ja tavaran määrä ei vaan lopu. Onneksi pääsemme muuttamaan omaan asuntoon, josta ei sitten (toivottavasti) ihan heti tarvitse muuttaa minnekään. Kauhukuvissamme meille syntyy vähintään kaksoset tai kolmoset, jonka jälkeen uusi asuntomme olisi meille aivan liian pieni. Minun suvussani on aika paljon kaksosia mm. omat pikkuveljeni, joten ei se ihan tavatonta olisi, että meidänkin kohdalle kaksosraskaus sattuisi.

Vaikka viikonloppuun mahtuikin lähinnä vain pakkaamista ja siivoamista, emme unohtaneet lapsentekoakaan. Nyt on sitten harrasteltu niitä pikaisia lapsentekopanoja, eilenkin kaksi kertaa. Enpäs nyt oikein osaa ennustaa sitä oikeaa ajoitusta, mutta luulemani mukaan ainakin tällä viikolla kannattaa olla kohtuullisen ahkera. Nyt on menossa kp 12/28

Liman tarkkailu on nyt mennyt hieman sivusuun minulta eikä se toki luotettava analyysi olisi ollutkaan, kun siinä seassa muutakin tavaraa on ollut johtuen harrastamastamme vaakamambosta. Muitakaan lähestyvän ovulaation oireita en ole vielä havainnut. Lähinnä olen sen tuntenut pieninä vihlaisuina alavatsalla munasarjojen kohdalla. Muita oireita minulla ei sitten ole ollutkaan. Rintojen arkuutta ei ole esiintynyt pitkiin aikoihin, ei edes menkkojen aikana. Olo nyt on turvonnut muutenkin koko ajan, joten siitä on vaikea sanoa yhtään mitään.

Edessä on taas parin viikon odottelupiina. Joka kerta se tuntuu yhtä hankalalta ja tässä vaiheessa varsinkin sitä kaipaisi muuta tekemistä ja ajattelemista. Ehkäpä tuleva muutto ja uuden asunnon sisustaminen saisivat tungettua mieleeni muutakin ajattelemisen aihetta, kuin menkkojen odottelua.